Saaristoluonto

Saaristomeri Saaristomeri on monessa mielessä erikoislaatuinen alue. Useat jääkaudet ovat muokanneet koko Itämeren aluetta. Maankohoaminen alkoi mannerjään sulettua nykyisen Saaristomeren alueella viimeisen jääkauden jälkeen. Maankohoaminen jatkuu edelleen (noin 4 millimetrin vuosivauhdilla) ja muuttaa saaristomaisemaa jatkuvasti. Osittain jääkauden vaikutuksista johtuen Saaristomeri on nuori ja matala meri. Runsaat 40 000 saarta ja luotoa muodostavat laajan veden ja maan mosaiikin. Saaristo voidaan jakaa vyöhykkeisiin niin, että lähinnä mannerta on suojainen sisäsaaristovyöhyke ja uloimpana Itämeren pääaltaalle avautuu merivyöhyke. Turunmaalla saaret muodostavat monin paikoin omia ”pienoissaaristoja” nk. selkävyöhykkeessä. Ihminen asutti saariston noin tuhat vuotta sitten. Kalastus ja metsästys sekä myöhemmin kaupankäynti olivat saariston asukkaiden tulonlähteet. Asutus on vuosisatojen saatossa muokannut maisemaa arvokkaaksi kulttuuriperinnöksi. Nykyään koko Itämeren valuma-alue on tiheään asuttu ja teollistunut. Tämän seurauksena Saaristomertakin uhkaa rehevöityminen ja ympäristömyrkyt.

Perinnemaisemat ja -biotoopit ......

Luonnonsuojelu

Ympäristökeskuksen katsaus ympäristön tilaan.

Ympäristökeskuksen sivuilta löydät kattavaa tietoa jokamiehen oikeuksista. Jokamiehenoikeus saaristossa - kirjoittamattomia lakeja  Luonnossa liikkumiseen on olemassa lakeja ja säädöksiä, jotka tietysti koskevat myös saaristossa kulkijaa. Saaristomerellä on myös saariston luonnon haavoittuvuuden huomioon ottavia sääntöjä ja perinteitä, jotka ovat muotoutuneet saaristolaisten keskuudessa vuosisatojen saatossa. Nämä säännöt ovat kirjoittamattomia - niillä ei ole lainvoimaa, mutta ne ovat tärkeitä monimuotoisen ja elävän saariston säilyttämiseksi. Saariston, jossa me kaikki viihdymme. I Pidä reilu etäisyys toisten laitureihin, uimarantoihin ja mökkeihin. II Lain mukaan onkiminen, pilkkiminen ja heittovapakalastus on ilman erillistä lupaa kielletty 50 metrin säteellä pyyntiin asetetusta kiinteästä pyydyksestä tai verkkopyydyksestä, joka on varustettu selvällä merkillä. III Suuret saaliit ovat suotavia, mutta ota vain niin paljon kalaa kuin itse syöt ja päästä loput takaisin mereen. IV Älä jätä mitään jälkeesi luontoon. V Kunnioita ammattikalastajia, heidän pyydyksiään, saaristolaisia ja saariston luontoa. Veneellä liikkuessasi kierrä kalastuspyydykset ja kalastavat henkilöt riittävän etäältä. VI Vältä saarilla ja luodoilla liikkumista huhti-, touko- ja kesäkuussa, jotta vesilinnut saavat pesiä rauhassa. Pidä riittävä etäisyys vesilintupesueisiin. VII Lintujen lisäksi monet kalalajit lisääntyvät kevätaikaan, joten vältä kalojen vuoksi myös liikkumista matalissa lahdissa. VII Ilman maanomistajan tai alueen metsästysoikeuden haltijan lupaa koirien on oltava aina kytkettyinä tai välittömästi kytkettävissä toisen mailla. Maanomistajan luvalla koirat saavat olla vapaina elokuun 20. ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. IX Muista, että vedellä on uskomaton kyky johtaa ääntä. Jokamiehen oikeus - vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jokamiehen oikeus on tietysti voimassa myös saaristossa, mutta muista että saariston kaunis luonto on erityisen herkkä ja haavoittuva.

Luonnonsuojelualueet Saaristomeren kansallispuisto ja biosfäärialue Saaristomeren kansallispuisto on perustettu Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojelemiseksi, alueen perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaamiseksi, elävän saaristoyhteisön säilyttämiseksi sekä ympäristötutkimuksen edistämiseksi. Kartta Saaristomeren kansallispuisto muodostuu valtion omistamista maa- ja vesialueista kansallispuiston nk. yhteistoiminta-alueella eteläisellä Saaristomerellä. Kansallispuisto on UNESCO:n perustaman Saaristomeren biosfäärialueen ydinosa. Sinisimpukan luontokeskuksessa Dragsfjärdin Kasnäsissa saati lisätietoa kansallispuistosta ja saariston luonnosta. Korpoströmiin rakenteilla oleva Saaristokeskus avaa ovensa kesäksi 2005. Saaristomeren biosfäärialue Unesco on luonut maailmanlaajuisen verkoston kestävän kehityksen mallialueita Man and the Biosphere –ohjelman puitteissa. Näitä alueita kutsutaan biosfäärialueiksi. Saaristomeren kaakkoisosa otettiin osaksi tätä 97 maan ja 440 alueen verkostoa vuonna 1994. Saaristomeren biosfäärialueeseen kuuluvat Houtskärin kunta kokonaisuudessaan sekä osia Dragsfjärdin, Korppoon ja Nauvon kunnista. Unescon edellyttämä biosfäärialueen suojeltu ydinosan muodostaa Saaristomeren kansallispuiston valtion omistamat maa- ja vesialueet. Saaristomeren biosfäärialueen toiminta on muodostunut tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hankkeiden toteuttajina ovat pääosin olleet eri yhteistyökumppanit ulkopuolisella rahoituksella erityisesti EU:n kehittämisrahastoista. Toiminnan koordinointi on tähän asti rakentunut aikasidonnaisiin ratkaisuihin. Biosfäärialueen konkreettinen toiminta tulee jatkossakin perustumaan monipuoliseen yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa. Tietoa luonnonsuojelualueista Paraisilla.